Kansantanssi ja taidetanssi ovat aina kulkeneet Outi Markkulan opinnoissa ja töissä rinnakkain. Hän päätyi 19-vuotiaana Tampereen konservatorioon kansantanssin ammattiopintoihin, vaikka vielä tuolloin hänen tanssitaustansa oli pääasiassa nykytanssissa ja baletissa. Musiikkiopinnoissaan aiemmin kansanmusiikkia soittanut Markkula oli kuitenkin jo kiinnostunut kansantanssista.

Markkulan mukaan kansantanssin ja niin kutsutun taidetanssin perinteet syntyvät erilaisista lähtökohdista. Kansantanssi on alun perin sosiaalisen kanssakäymisen ja ajanvieton muoto, kun taas esittävä taide on lähtökohtaisesti syntynyt näyttämölle. ”Kuitenkin historian saatossa eri traditiot ovat monta kertaa leikanneet ja vaikuttaneet toisiinsa. Kansantanssia on alettu tuoda näyttämölle, ja toisaalta taidetanssi ja nykyesitys ovat aina lainanneet elementtejä kansanperinteistä. On ollut hedelmällistä työstää kansantanssia ja taidetanssia toisiaan vasten ja rinnakkain. Olen miettinyt kansantanssia esimerkiksi suhteessa näyttämöön ja esityksen perinteeseen.”

Jos kansantanssia tarkastelee esittävän taiteen näkökulmasta, eri asiat nousevat merkityksellisiksi kuin jos kansantanssia pohtii laajempana kulttuurisena ilmiönä. ”Kansantanssi kytkeytyy monenlaisiin historiallisiin ja myös poliittisiin ulottuvuuksiin. Minua on mietityttänyt, mitä kansantanssille tapahtuu, jos sitä opiskelee tanssitekniikkana, tai jos se tuodaan esimerkiksi tanssikouluun. Mitä näissä siirtymissä tapahtuu, mitä ehkä menetetään, ja toisaalta millaista uutta kulttuuria syntyy.”

“Liikkuminen ja musiikki ovat paljon varhaisempaa kuin mikään varsinainen taiteenlaji. Ne ovat ihmisyyttä. Jos perinteitä ajattelee taiteenlajien läpi, ne voivat muuttaa niitä.”

Kulkue - Parad - Parade -teos syntyi siirtämällä taiteellista historiaa

Kulkue - Parad - Parade -teoksen harjoitusprosessi käynnistyi helmikuussa 2021 työryhmän ennakkotehtävien parissa. Taiteilijat tekivät sooloja sekä joitakin duettoja omien taiteellisten ja historiallisten taustojensa pohjilta.

Työryhmä tutkii, kuinka näiden henkilökohtaisten lähdemateriaalien pohjalta rakennetaan näyttämöteos. “Kansanperinteestä ammentavassa työssä käytetään usein vanhoja arkistomateriaaleja, joihin muodostetaan uusi suhde. Tässä työssä asetimme lähdemateriaalit tähän aikaan ja itseemme, luottaen siihen, että ne kantavat mukanaan jotain paljon meitä vanhempaa - ja toisaalta jotain, mistä emme vielä tiedä. Työstimme ja kuljetimme materiaaleja eri tavoin. Jostain on säilytetty joku yksityiskohta, toisesta laadullinen elementti.”

Teoksen yhteistuottajana on oslolainen kansanmusiikin ja -tanssin keskus Riksscenen. Työryhmään kuuluu suomalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia jäseniä, mikä näkyy teoksen nimessäkin. ”Historiallisesti voidaan sanoa, että tanssi- ja musiikiperinteet ovat liikkuneet pohjoismaiden välillä. Lisäksi suomalaisessa perinteessä näkyvät ja kuuluvat myös venäläiset vaikutteet. Tanssi ja musiikki eivät kuitenkaan ole koskaan noudatelleet valtioiden rajoja, ja nykyisten informaatioteknologioiden aikana on enää vaikea erottaa, mistä mikäkin on peräsin.”

”Tässä työssä meitä on kiinnostanut tutkia, kuinka eri vaikutteet, lajit, tyylit ja opettajat sekä taiteen historia näkyvät omassa taustassamme ja ilmaisussamme.”

Eri taiteenlajit oppivat toisiltaan käytänteitä

Markkula näkee, että musiikin kokeminen on lähtökohtaisesti motorinen kokemus. “On varhaista perua, että reagoimme ruumiillisesti musiikkiin. Se liittyy vahvasti ihmisyyteen ja vuorovaikutukseen. Musiikin ja tanssin yhteys kiinnostaa paljon musiikkitaustani vuoksi.”

Tanssijoiden ja muusikoiden lisäksi teoksessa hyödynnetään elokuvaa ja livekuvausta. ”Kameran läsnäolo tuo kiinnostavia kysymyksiä esimerkiksi katseen suunnasta ja huomion ohjaamisesta, toisaalta se on linkki dokumentoinnin perinteeseen ja historiaan. Kamera voi näyttää yksityiskohtia, jotka muuten jäisivät piiloon. Tämä asetelma pitää sisällään myös valtasuhteita: mitä näytetään ja mitä jätetään näyttämättä.”

Työryhmällä on ollut eri taiteenlajien kesken monipuolista työskentelyä. “Kaikilla on omanlaisensa käytänteet, joita meidän tulee oppia ymmärtämään. Eri elementit reagoivat eri tavalla. Elokuva esimerkiksi muotoutuu hitaasti verrattuna tanssiin, joka voi syntyä hetkessä.”

Tanssin talon SPARKS-ohjelman mahdollisuudet

Tanssin talon SPARKS-ohjelma on Suomen kulttuurirahaston tukema tanssin kehittämishanke. ”Olen todella iloinen ja otettu mahdollisuudesta osallistua SPARKS-ohjelmaan, sillä se on tuonut paljon mahdollisuuksia. Samalla se toki tuo paineita, koska teokseen tulee mukaan odotusarvoa. Ohjelma on tuonut lisää aikaa, resursseja sekä tiloja, mitkä tuntuu arvokkaalta. Tämä teos vaatii aikaa, joten tuntuu hyvältä, että on tilaa tehdä taiteellista tutkimusta.”

Koe Kulkue - Parad - Parade Tanssin talon Pannuhallissa 19.-22.10.2022

Kulkue - Parad - Parade