Arvoisa yleisö, hyvät tanssin ystävät,

Tanssin avulla jokainen meistä voi löytää liikkeen ilon ja kokea sen voiman. Jo 1930-luvulla syttyi unelma, jonka toteutuminen kesti lähes vuosisadan.

Tanssin taloa on kuvattu taianomaiseksi laatikoksi, joka on valmis vasta, kun tanssi astuu sisään. Se hetki on nyt.

Tanssin talo on Suomen ensimmäinen tanssin ehdoilla suunniteltu kokonaisuus ja merkkipaalu suomalaisen esittävän taiteen historiassa. Se on tanssin matka isolle näyttämölle — tanssilla on nyt koti.

Kiitos jokaiselle tanssin voimaan uskoneelle tukijalle ja tekijälle siitä, että unelmasta tuli totta.

Avajaisten myötä Tanssin talo alkaa elää omaa elämäänsä. Toivomme, että Tanssin talosta tulee innostava kohtaamispaikka, jonne kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi. He, jotka jo rakastavat tanssia syvästi, ja yhtä lailla he, jotka ovat ensitreffeillä. Haaveemme on, että tämä taikalaatikko herättää ihmisissä ja ihmistenvälisyydessä jotakin kaunista, syvää ja luonnollista.

Meidät suomalaiset tunnetaan jäyhänä kansana, mutta monimuotoisella tanssiharrastuksella on yhteiskunnassamme vahva jalansija aina perinteisistä kyläyhteisöistä ja lavoista näkyvämmille estradeille. Suomalainen tanssitaide on kehittynyt ja kasvattanut yleisöjä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, vaikka soveltuvat harjoitus- ja esitystilat ovat olleet kiven takana.

Tavoitteenamme on — yhteistyössä tanssin kentän kanssa — mahdollistaa ja esitellä monimuotoista tanssitaidetta ja -kulttuuria, yhdistää tanssi ja yleisöt sekä vahvistaa tanssin asemaa ja arvostusta. Taikalaatikko on kaiken tanssin talo, jossa lajit nykytanssista vaikkapa kilpatanssiin ja katutanssiin kohtaavat. Haluamme näyttää, että jokainen voi syttyä tanssista.

Tanssin talon toteutuminen ei olisi ollut mahdollista ilman tanssin toimijoiden ja aktiivien määrätietoista yhteistyötä, joka eteni vaiheittain. Kymmenisen vuotta sitten Tanssin talon suunnittelu nytkähti viimein eteenpäin Helsingin kaupungin tuella. Sittenkin toteutumista varjosti hankkeen mittakaava ja kilpailu julkisesta rahasta.

Lokakuussa 2014 tapahtui jotakin käänteentekevää. ”Kaikki rakastavat avokätistä mesenaattia — — kehtaako julkinen valta enää perääntyä”, kirjoitti Helsingin Sanomien Jaakko Lyytinen, kun Jane ja Aatos Erkon säätiö päätti lahjoittaa 15 miljoonaa euroa Tanssin talon rakentamiseen. Kyseessä oli tiettävästi suurin siihen mennessä yksittäiselle kulttuurihankkeelle myönnetty lahjoitus Suomessa. Nyt jo edesmennyt Jane Erkko tunnettiin tanssin ystävänä ja taiteen tukijana. Lahjoituksen ehtona oli, että Helsingin kaupunki ja Suomen valtio osallistuisivat kustannuksiin. Näin unelma sai tuulta siipiensä alle.

Tanssin talo päätettiin lopulta rakentaa Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan Kaapelitehtaan yhteyteen yhdistämällä uutta ja vanhaa. Tanssin talon arkkitehtoninen ilme "Leija" julkistettiin elokuussa 2017. Tanssin talo on palkittujen arkkitehtitoimistojen JKMM Arkkitehtien ja ILO Arkkitehtien käsialaa.

Toinen pääarkkitehti Teemu Kurkela näkee taikalaatikon painovoimaa uhmaavana leijana, teollisen ronskina, maahan juurtuneena koneena. Vastaavia hankkeita ei löydy koko maailmasta kuin kourallinen. Päänäyttämö sijaitsee 700-paikkaisessa Erkko-salissa, joka on Pohjoismaiden suurin tanssinäyttämö.

Matkan varrella Tanssin talolla on ollut monta tärkeää tukijaa. Kiitos erityisesti Helsingin kaupunki, Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Koneen säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus ja Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Kiitos Tanssin talo -hankkeen pitkäaikainen vetäjä ja entinen toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki, sekä myös kaikki tanssin toimijat ja aktiivit, jotka ponnistelitte hankkeen eteen silloinkin, kun sen toteutuminen näytti epävarmalta.

Hyvä yleisö, on valitettavaa, että joudumme avaamaan Tanssin talon näin poikkeuksellisesti kokonaan ilman elävää yleisöä, mutta kiitos Ylen voimme sentään kokea yhdessä illan upean ohjelman. Tanssin talon puolesta minulla on erityinen kunnia toivottaa teille elämyksellistä iltaa.